Syksy on muutosten aikaa myös tilamme eläimille. Isoin muutos taitaa olla se, kun siirrytään pysyvämmin sisätiloihin kelien viilenemisen mukaan. Vähemmän kylmää sietävät siirtyvät sisälle ensin, ja viimeisenä jos ollenkaan sisään siirtyvät kylmää hyvin sietävät eläimet. Sisälle siirrytään vähän sen mukaan, miten ulkoilu kyseiselle eläinryhmälle maistuu. Jos ei ulos enää haluta mennä, niin ei ole pakko.
Myös kestopehkujen teko alkaa olla hyvällä mallilla. Eli kestopehkun tarkoitus on kompostoisua, jolloin pehkusta vapautuu lämpöä, joka vähentää lämmityskuluja. Topimiva kestopehku ei haise. Jos tilaan tulee talvella ammoniakin hajua, pohja ei toimi. Kestokepkuun yksi hyvä ainesosa on ruohosilppu, jota kannattaa nyt viimeistään alkaa kasaamaan kuivikkeen alle.
Syksyllä on myös sorkkien, räpylöiden ja muunlaisten jalkojen hoidon aika. Sorkkaeläinten sorkat leikataan ja muiden kynnet leikataan tarvittaessa. Samalla tarkistetaan muutenkin eläimen kunto tavallista tarkemmin. Huonokuntoiset eläimet hoidetaan kuntoon, kuten muulloinkin.
Syksyllä villavat tyypit keritään. Tämä kannattaa tehdä aika alkusyksystä, ennen ilmojen viilenemistä, jotta uutta villaa olisi kasvanut ennen pakkasia. Vuohet harjataan tarvittaessa. Isot takut tuntuvat epämiellyttäville. Ihan mahdottomat takut ollaan leikattu pois.
Syksyllä varmistetaan, että kaikille on kuiva ja mukava paikka talveksi. Ja jätän aina jonkun sopen tyhjilleen siltä varalta, että jos joku eläin jossain tarvitsee akuutisti kotia. Meillä ollaan yleensä valmiita ottamaan akuutisti kotia vailla olevia eläimiä. Syksyllä tulee usein kyselyitä, kun on otettu kesällä eläimiä, eikä ole ajateltu talvipitopaikkaa etukäteen. Emme siis tarjoa talvisäilytystä, vaan pysyvän kodin niille, joilla on vaihtoehdot vähissä.
Syksyllä täytetään heinävarastot, jos ei niitä ole kesällä saatu täyteen. Myös kuivikevarastot täytetään. Virikerehuksi haalitaan jostain viljaa.
Myös se vähemmän lystikäs toimi on syksyllä: Kotiteurastus. Osa meidän eläimistä on kasvatettu syötäväksi. Nämä yksilöt ovat saaneet viettää elämänsä toteuttamalla itseään puutarhassa, metsälaitumella tai muuten lajityypillisessä ympäristössä muiden lajitovereiden kanssa. Tilaa on näillä ollut riittämiin ja ruoasta ei ole tarvinnut kilpailla. Ruoka on näillä ollut monipuolista.
Syksy on myös tulevien eläinlasten suunnittelun aikaa. Mieli vaeltaa väkisinkin keväisiin poikasiin. Pitää laittaa kanojen jalostusryhmät erikseen ja miettiä astutetaanko ketään.
Syksyllä kun valon määrä vähenee, aloittavat linnut yleensä munintatauon ja sulkasadon. Tämä on täysin normaalia, ja eläimen hyvinvoinnin kannalta jopa suotavaa. Näin koko vuoden muninut kana saa aikaa elpyä ja kasvattaa uuden kauniin sulkapeitteen. Munintatauon kesto vaihtelee suuresti yksilöittäin muutamasta viikosta useaan kuukauteen. Moni aloitteleva kanaharrastaja säikähtääkin kun kana lopettaa munintansa ja saattaa tiputtaa lähes kaikki höyhenensä samaan aikaan, mutta jos kana syö, juo ja touhuaa normaalisti, ei ole hätää.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti