Translate

lauantai 30. marraskuuta 2013

Joulupukkia katsomassa

Olin poikien kanssa eilen Joulunavaustempauksessa tarkoituksena nähdä Joulupukki. Antonia oli Pukin näkeminen jännittänyt koko päivän. Oltiin yhdessä mietitty valmiiksi, mitä Pukille voisi sanoa. Poika oli kovasti vielä kotona sitä mieltä, että Pukilta pyydetään junarataa. Puhui siitäkin nimittäin koko päivän.

Ulkona oli pakkasta, joten puettiin kaikki lämpimästi päälle. Varsinkin Jan piti vaatettaa hyvin, kun rassukka oli rattaissa lähes koko tapahtuman ajan, ja kun ei pääse liikkumaan palelee herkemmin. Etsiskelin kotoa heijastimia, niitä löytämättä. Päätinkin ostaa kaikille uudet heijastimet, kunhan pääsisimme perille. Heijastinta pitää käyttää hämärän tultua myös taajamassa. Ja vaikka lasten vaatteissa on yleensä valmiiksi heijastinnauhoja, ne eivät näy niin hyvin kuin roikkuvat heijastimet. Ja kaikista parashan olisi heijastinliivit.

Oltiin ajoissa paikalla, koska oli tarkoituksena käydä ensin apteekissa, koska poikien perusrasva oli vähissä. Mutta apteekkiin ei päässytkään rattaiden kanssa, joten jäi menemättä. Pitää käydä myöhemmin U:kissa tai Turussa apteekissa.

Pukki saapui partiolaisten kulkueen saattelemana ja saattoautojen kera. Antonin hämmästys oli suuri. Jan varmaan ihmetteli, että mistä tälläinen häly. Ei nuorempi paljon näyttänyt ohjelmasta perustavan. Pukin mentyä Jouluvalot sytytettiin.

Joulupukin kulkueen jälkeen painelimme ostamaan kojulta grillimakkarat. Laitoin ne jäähtymään rattaisiin siksi aikaa, kun kävimme tapaamassa Joulupukkia. Ja lapsen kaikesta suunnittelusta huolimatta, Anton meni täysin lukkoon, minkä kyllä arvasin etukäteen. Ja kun Pukki pyysi viereensä istumaan, Anton meni niin kauas, kuin samalla sohvalla suinkin pääsi. Vähän jännitystä helpotti, kun Pukki tarjosi karkin. Jan ei taaskaan selvästi ymmärtänyt, mistä moinen häly. Ja kun oltiin Pukkia tervehditty, söimme sopivasti jäähtyneet makkarat. Anton hotkaisi kokonaisen makkaran, ja Jan jakoi makkaransa äidin kanssa. Makkaroiden jälkeen menimmekin sitten jo kaupan kautta kotiin. Ainoa asia mikä jäi harmittamaan, oli se ettei tullut kameraa mukaan.

Taas tulevasta

Huomenna alkaisi sitten tämän blogin Joulukalenteri. Tarkkaa aikaa "luukkujen" julkaisuun en osaa antaa, mutta kyllä ne sieltä päivän aikana tulevat. Muistakaa, että "luukkujen" sisältö tehdään lasten-, kodin- ja eläinten hoidon ohessa. 

Muistuttaisin myös vielä villasukka-arvonnasta, johon pääsee osallistumaan rekisteröitymällä lukijaksi. Nyt on kaksi osallistujaa (Tomi ei osallistu, kun kuuluu samaan talouteen), joten ei anneta sukkien mennä niin helpolla.

sunnuntai 24. marraskuuta 2013

Ennakkotietoa ja arvontamuistutus

Ennakkotieto


Ajattelin tässä kertoa ennakkoon, että olen luvannut julkaista blogiin Joulukalenterin tapaista. Joulukalenterissa on pääosassa meidän eläimet, mutta joukkoon voi tulla muutakin. Eläimistä kertovat "luukut" sisältävät tietoa lajista, rodusta ja yksilöstä. Rotutietoni olen hankkinut ulkomaalaisista lähteistä, joten niissä voi olla eroavaisuuksia Suomessa käytettäviin standardeihin. Kanarotu Marans on hieno esimerkki siitä, miten eri maiden väliset standardit poikkeavat toisistaan. Mutta siitä lisää Joulukalenterissa.

Arvontamuistutus


Muistuttaisin kaikkia vielä villasukka-arvonnasta, joka suoritetaan 14.12. Ja Tomi Aaltonen ei ole mukana arvonnassa, koska kuuluu samaan talouteen. Arvontaan voi osallistua rekisteröitymällä lukijaksi. Jos saadaan yli 10 lukijaa, arvontaan mennessä, voin arpoa yhden pienen lohdutuslahjan (en vielä tiedä, mikä se voisi olla). Toki lukijaksi saa rekisteröityä, vaikkei arvontaan haluaisikaan osallistua. Siitä pitää vaan ilmoittaa minulle erikseen.

perjantai 22. marraskuuta 2013

Askartelupäivä

Tänään oli lasten kanssa askartelupäivä. Ja ihan vaan siksi, kun hain paketin postista, jossa oli askartelutarvikkeita.

Käpytontut


Taata (satakuntalainen isoisä, jos joku ei vielä tiedä) oli tuonut meille pussillisen männynkäpyjä, joista olin ajatellut askarrella poikien kanssa jotain kivaa. Päätin siis, että teemme käpytonttuja, koska Jouluun on enää kuukausi ja kaksi päivää.
Anton on aina innoissaa uusista askarteluista

Tähän projektiin tarvitaan männynkäpyjä, massapalloja, askarteluhuopaa, liimaa (eri keeper tai muu vastaava)ja tussit.

Näitä tarvitset
Turauta massapallossa olevaan koloon liimaa. Jos massapallossa ei ole koloa, tee siihen sellainen vaikka sukkapuikolla tai tikulla.

Etsi massapallosta kolo, ja turauta sinne liimaa
 Aseta massapallon kolo kävyn yläpuolella olevaan, keskimmäiseen suomuun.

Liimaa massapallo ylimpään suomuun
Anna kuivua hetki, jotta mallo pysyy kävyssä kiinni.

Massapallo kävynnokassa
Leikkaa askarteluhuovasta massapallolle hatuksi sopiva pala. Palan koko riippuu täysin massapallon koosta, ja siitä kuinka korkean hatun haluat tontulle. Mitä pidempi on suora sivu, sitä korkeampi hattu. Levitä reilusti liimaa hatun kaarevaan osaan.

Liima levitettynä huopaisen hatun alareunaan
Kiepauta hattu massapallon ympärille. Anna kuivua.

Tältä hattu näyttää takaa
Kun tonttu on kuivunut, piirrä sille kasvot. Tee jokaisesta tontusta yksilö.Näin ne näyttävät hauskoilta.

Piirrä tontulle kasvot
Laita tontut jonkinlaiselle alustalle. Itselläni tontut ovat lautasella, jonka täytin pumpulilla. Tontut voi myös liimata vaikka laudalle, paperille tai melkeimpä mihin vain. Käytä mielikuvitusta. 

Tontut pumpulissa. Pumpulin päälle voisi vielä ripoitella kimalletta

Paperiset lumihiutaleet

Teimme lasten kanssa myös lumihiutaleita paperista. Toki äiti sai hoitaa leikkaamisen, kun meillä ei ole lapsille sopivia saksia.

Lumihiutaleita. Huomaathan vasemmalla alhaalla Antonin tekemän hiutaleen

Lumihiutaleet onnistuivat mielestäni ihan hyvin, ottaen huomioon että tein niitä viimeksi lapsena


torstai 21. marraskuuta 2013

Lanttulaatikko

Tein tässä yksi päivä lanttulaatikkoa. Joku voisi miettiä, että miksi nyt. No, siksi kun lanttujen, kuten muidenkin syksyllä korjattujen juuresten, maku muuttuu sälytyksessä. Toisekseen satuin kaupassa törmäämään herkullisen näköisiin lanttuihin. Kolmannekseen, eipähän tule Jouluviikolla kiire, kun osa ruoista on jo tehtynä pakastimeen.

Seuraavaksi joku miettii, miksi käytän tuoreita lanttuja, kun valmista sosettakin on. Noh, Valmissoseen lanttuja ei mielestäni ole keitetty riittävästi. On ne toki keitetty pehmeiksi, mutta minä tykkään keittää lantut ylikypsiksi, jolloin niiden väri muuttuu, ja mielestäni myös maku ja suutuntuma. En myöskään käytä lanttulaatikon joukossa perunaa, kuten jotkut saattavat tehdä.

Nämä edellä mainitut ovat makuasioita, ja jokainen tehkööt tavallaan. Annan tässä käyttämäni ohjeen, jonka mitat ovat kaikki noin mittoja.


Lanttujen keittämiseen:
1 1/2kg lanttuja
5dl vettä
1tl suolaa

Älä kaada lanttujen keitinlientä pois! Sitä voidaan EHKÄ tarvita.

2dl kermaa
1dl korppujauhoja
2 kananmunaa
1dl siirappia
(1/2tl inkivääriä)
1tl suolaa
Rouhittua valkopippuria

Päälle: 
Korppujauhoja
Voita

Jos pidät muista mausteista lanttulaatikossasi, esim. neilikasta, lisää ne samaan aikaan kun suola ja muut mausteet. 

Kuori (lantussa on paksu kuori, joten omenankuorimaveitsi ei välttämättä ole se työkalu) ja paloittele lantut. Keitä ne kypsiksi suolalla maustetussa vedessä.

-> Ja tässä nyt HUOM! Mielestäni lanttuja kannattaa keittää niin pitkään, että väri muuttuu tummaksi. Vaikka lantut voivatkin olla jo pehmeitä, vaikka väri ei olisikaan muuttunut kuin ehkä kellertävämmäksi, keittäisin silti lanttuja vielä pidempään.

Kypsiä lanttuja. Olivat todellisuudessa vähäsen tummempia
Soseuta lantut parhaaksi katsomallasi tavalla.

-> HUOM! Kaikki varmasti pitävät omaa tapaani outona, mutta se on minun tapani. Näin tulee taatusti tasainen lanttusose. Tapa muodostui ajalla, jolloin en omistanut mitään muuta välinettä lanttujen soseuttamiseen. Eli painelen lantut lusikalla metallisen siivilän läpi.

Soseuta lantut parhaaksi katsomallasi tavalla
Lisää lanttuihin kerma ja korppujauhot. Sekoita hyvin ja anna hetki turvota. Lisää sitten kananmunat, siirappi ja mausteet. Sekoita taas.

-> HUOM! MAISTA! Jos seos on kovinkin kuivan oloista ja suolaa ei mielestäsi ole liikaa, kaada vähän lanttujen keitinlientä joukkoon. MAISTA! Jo taas suolaa on mielestäsi riittävästä, mutta seos on vielä kuivan oloista, lisää liraus ihan vaikka vettä. MAISTA! Jos taas seos on vetelää, lisää vähän korppujauhoja. MAISTA! Lisää mausteita vain vähän kerrallaan, jottet vahingossa laita mitään liikaa. MAISTA! Tässä vaiheessa maistamisen tärkeyttä ei voi korostaa liikaa. Lanttulaatikon maku voimistuu hieman uunissa, kun osa nesteistä haihtuu pois.

Tässä lanttuseos valmiina maisteltavaksi
Voitele uunivuoka (n.2 litraa, itse käytän Lidlissä myytäviä keskikokoisia alumiinivuokia. Jaoin seoksen kolmelle sellaiselle vuoalle) ja kaada seos sinne. Koristele halutessasi pinta lusikalla. Ripottele päälle korppujauhoja.

Lusikalla kuvioituja ja korppujauhotettuja laatikoita
Laita nokare voita päälle. Lömps. 

-> HUOM! Voin tarkoitus on tehdä kuoresta rapea ja maukas. 

Valmiina uuniin
 Paista laatikko 175 asteessa n. 2 tuntia.

-> HUOM! Tarkkaile laatikkoa/laatikoita. Omani olivat kypsiä (tai oli niissä reunoilla vähän liian tummaa) 1h 30min.

Valmis!
Söimme lasten kanssa yhden kolmesta laatikosta heti, ja kaksi meni pakastimeen Odottamaan Joulua. Lanttulaatikko säilyy hyvin pakastimessa. Lanttulaatikko kannattaa lämmittää uunissa, jotta kuori säilyttää rapeutensa.


Tämä on nyt sitten se minun tapa. Pitää muistaa, että kaikilla meillä on omat tavat, ja ne löytyvät vain kokeilemalla.

Vuodenaika valivali

Yleensä löydän kaikista vuodenajoista jotain hyvää. Talvella on kivaa, kun on lunta. Lumi tekee maisemasta kauniin. Keväällä on kivaa, kun luonto herää jälleen eloon ja pääsee laittamaan puutarhaa. Kesällä on kivaa, kun on (yleensä) lämmintä ja eläimet pääsevät ulkoilemaan. Syksykin on melkein kiva, kun puiden lehdet ovat kauniita ja pääsee korjaamaan lopun sadon. Mutta loppusyksy, kun puut ovat jo paljaat ja on pimeää, märkää ja kuraista. Kyllä osaa masentaa.

Mutta tänään syysmasennus pääsi vähän helpottamaan, kun ulkona satoikin lunta, joka muuttui kyllä rännäksi ja vedeksi. Mutta saimme hetken nauttia lumesta, joka kyllä pian muuttui loskaksi ja kuraksi. Kyllä muuten tuntuu kamalalta saada tiskirätin kokoinen lumihiutale korvaan...


Anton, 2 ja puoli vee, oli intoa täynnä ulkona. Halusi vaan heittää Typy -huskylle lumipalloja. No, pääsinpähän aamunavetasta nopeammin pois, kun poika olisi halunnut leikkiä vaan lumella. Mutta sen verran suostui leikkejä keskeyttämään, että saatiin sarvipäille ja villaotuksille heinää ja vettä kannettua. Eikä sekään olisi lapselle ollut pakollista, vaan ihan omasta halustaan hän navettaan tulee.

Hyvin suurella todennäköisyydellä, illalla maa on taas musta. Pitää vaan toivoa, että saadaan edes Jouluksi pysyvä lumi maahan.

tiistai 19. marraskuuta 2013

Villasukka-arvonta!

Eilen oli niin hyvin käviöitä, että ajattelin järjestää pienen villasukka-arvonnan siitä hyvästä, kostoksi. Eli joulukuun puolella voisi arpoa parin villasukkia niiden kesken, jotka rekisteröityvät lukijoiksi (löytyy tuosta sivupalkista). Arvonta suoritetaan 14.12.2013, jotta saadaan sukat voittajalle Jouluksi. Villasukkien värin voittaja voi valita muutamasta vaihtoehdosta, sen mukaan minkä väristä lankaa sillä hetkellä varastosta löytyy. Arvonnan voittaja voi myös valita valmiit sukat Keijulan käsityöpuodista http://www.keijula.net/sukka.html.

Villasukat ovat 75% villaa ja 25% polyamidia. Konepesu 40asteen hienopesuohjelmalla.


maanantai 18. marraskuuta 2013

Tulipa tänään katsastettua vaimon vanha hoppakiesi. Oli sekin rosessi kun poika selitti sen verran katsastusmiehelle ettei meinannu tulla päästöjen mittaamisesta yhtään mitään.Onneksi saatiin kumminkin ajolupaa taas ensivuodeksi.

Omenapiirakka kuorella, Apple pie

Minulta on usein pyydetty ohjetta, jolla teen omenapiirakan. En jaksa sitää enää jokaiselle erikseen kirjoittaa, joten kirjoitan sen nyt tänne, kaikkien saataville. Omenapiirakka on munaton! :)

Taikina:
4 dl vehnäjauhoja
(2 rkl sokeria)
150 g voita tai margariinia
1/2 dl kylmää vettä

Täyte:
1 kg omenoita
1/2 sitruunan mehu
1 1/2 dl sokeria
1 1/2 rkl vehnäjauhoja
1 1/2 tl kanelia
1 tl vaniliinisokeria
25 g voita tai margariinia

Mittaa jauhot, (sokeri) ja kylmä rasva monitoimikoneen kulhoon (tai nypi aineet käsin) ja sekoita aineet nopeasti ryynimäiseksi seokseksi. Lisää kylmä vesi ja sekoita tasaiseksi taikinaksi. Anna taikinan levätä muovikelmuun käärittynä jääkaapissa täytteen valmistamisen ajaksi.

Kuori omenat ja poista siemenkodat. kuutioi ne ja mausta sitruunan mehulla. Sekoita sokeri, jauhot, kaneli ja vaniliinisokeri keskenään. Sekoita seos omenoiden joukkoon.

Kauli taikinasta 2 pyöreää levyä, halkaisijaltaan n.33cm. Nosta toinen taikinalevy kaulimen avulla piirakkavuokaan (halkaisijaltaan n.26cm). Reuna saa ulottua n.1/2cm piirakkavuoan reunan yli. Älä painele taikinaa tiukasti kiinni vuoan reunoihin! Levitä täyte pohjan päälle ja leikkaa täytteen päälle muutama nokare voita tai margariinia.

Nosta toinen taikinalevy kanneksi. Käännä kansilevyn reuna pohjalevyn ja piirakkavuoan reunojen väliin, jolloin reunasta tulee tasainen. Pistele piirakan pintaa haarukalla. Paista 200 asteessa uunin alimmalla tasolla n.35min. Tarjoa haaleana jäätelön, vaniljakastikkeen tai vaniliinisokerilla maustetun kermavaahdon kanssa.


Taikinaa voi käyttää myös muissa piiraissa. Kun jättää sokerin kokonaan taikinasta pois ja laittaa vaikka ripauksen suolaa halutessaan, niin pohja toimii myös suolaisissa piirakoissa. Olen tätä pohjaa käyttänyt pekonin, kinkun ja sienten kanssa menestyksekkäästi.

Kuvasaastetta!

Aikani kuluksi latasin puhelimestani kaikki kuvat tietokoneelle. Oli niin hellyyttäviä kuvia joukossa, etten malta niitä olla minnekkään lataamatta, joten lataan ne tänne kaikkien riesaksi.

Jan ja kanan tipu

PÖÖ

Anton aterioi

Tuleva ankka
Minä ja rakkaus-hauva


Anton ja ankka

Edesmennyt Freya ja rakkaus-hauva Atla
Anton rakentaa ankkalaa


Friseerattu kochin -kukko Höhhäle

Anton täyttää ankkojen lampea

Isi ja Jan

Repe, Rape ja Ridge

PÖÖ vol2
Veljekset
Risteytyskanalan uudet orret



Atla on hyvä tyyny

Tuleva lampuri ja Dolly
Isoveli huolehtii

Tässä oli kuvasaldoa kuluvan vuoden varrelta. Toivottavasti tulevaisuus tuo tullessaan yhtä hauskoja ja hellyyttäviä hetkiä kaikille. :)

Myrskyn aikaisia pohdintoja

Eilinen myrsky toi taas mieleen sen, miten hyvin on varautunut pitkien sähkökatkojen varalle. Onneksi ei ole puolta päivää pidempiä sähkökatkoja osunut meidän kohdalle, mutta lähipiirissä on niitä, joilla on ollut syys- ja talvimyrskyjen seurauksena sähköt poikki päiviä, ja jopa viikkoja. Vaikka tuntuu sekin kahden pienen lapsen kanssa kurjalle, jos sähköt on poissa edes muutaman tunnin. Meillä vanhempi pelkää pimeää, joten illalla tulevat sähkökatkot on todella kurjia.

Esittelenkin tässä oman tarkastuslistani, jonka käyn mielessäni läpi aina kun luvataan myrskyä.

1. Tärkeintä on varmistaa, että pystyn ruokkimaan lapset ilman sähköä. Olenkin tätä tarkoitusta varten hankkinut pienen kaasulieden ja kaasupullon, joilla ruoanlaitto ja kahvin keitto onnistuu. Nämä tarvikkeet nostankin myrskyn ajaksi aina käden ulottuville.

2. Toinen mielestäni tärkeä, ainakin syksyisin ja talvisin, on huolehtia talon lämmöstä. Varsinkin kun asumme vanhassa puutalossa. Lämmin talo pysyy kuivana, ja lasten on kivempi leikkiä lämpimällä lattialla. Takka on tähän hieno keksintö. Tuon myrskyn varalta aina paljon puita tupaan valmiiksi. Näin ei tarvitse sitten myrskyn aikana lähteä liiteristä niitä hakemaan. Yleensä ei ole suotavaa liikkua ulkona myrskyn aikana, koska tuuli lennättää tavaroita ja katkoo oksia ja puita. Nämä voivat aiheuttaa vahinkoa ulkona liikkuvaan.

3. Sitten seuraavana on vesi. Varaan aina vettä myrskyn aikaan sähkökatkon varalle. Meillä toinen lapsista on vielä vaippa ikäinen, joten vettä saa tosissaan varata. Vaikka vesilaitoksella olisikin varavoima (en ole edes varma, onko meidän kunnan vesilaitoksella varavoimaa), tämä ei aina välttämättä toimi. Ja oman kaivomme pumppu toimii sähköllä, joten sieltä ei kiperän paikan tullen saa helpotusta. Meillä on ollut tarkoitus hankkia kaivoon myös käsikäyttöinen pumppu, mutta se on vielä hankintalistalla.

4. Pakastimet ja jääkaappi. Syksyllä, kun ulkona on vielä plusasteita, mutta ei vielä pakkasta, kuljetan jääkaapin sisällön laatikoissa ulkosaunaan, jossa ne säilyvät jääkaappikylminä. Jos ulkona on pakkasta, laitan jääkaappitavaroista nopeiten pilaantuvat kylmälaukkuun ja sinne pakastimesta kylmäkalle tai jotain muuta jäistä mukaan. Loput ruoat saavat olla jääkaapissa, jonne laitan myös kylmäkallen. Tämä ei tietenkään ole pitkäaikainen ratkaisu, mutta on tyhjää parempi. Syksyllä, kun ulkona on vielä plusasteita, yritän sulloa kaikki pakasteet yhteen tai kahteen arkkupakastimeen. Meillä on siis kaksi arkkupakastinta ja yksi kaappipakastin. Arkkupakastin pitää pakasteet kylmänä yleensä parhaiten ja arkkupakastin on myös helpompi peitellä, joka taas hidastaa pakastimen sulamista. Pitkän sähkökatkon sattuessa kaivankin vanhoja peittoja ja räsymattoja varastosta ja peittelen niillä pakastimet. Ja tietenkin, jos ulkona on pakkasta, pakkaan pakasteet laatikoihin, ja siirrän ne ulkosaunaan.

5. Valo. Ilman valoa on kurja illalla tehdä juttuja, jos on pimeää. Tarkistan aina ennen myrskyn iskemistä kynttilätilanteen, ja jos kynttilöitä on vähän, käyn ostamassa uusia. Ja sama pätee tulitikkuihin. Ilman tulentekovälineitä voi pian tulla nälkä, vilu ja pimeä. Ja koska en omista sytkäriä, tulitikut on silloin hyvä. Taskulamppu on myös hyvä pitää helposti saatavilla.

6. Paristot ja akut. Kun säätiedotuksessa varoitetaan tulevasta myrskystä, lataan aina kannettavan tietokoneen ja puhelimen akut täyteen. Tietokonetta ei tietenkään kannata pitää päällä muulloin kun on aivan pakko. Facebookin päivittäminen ym. eivät kuulu niihin. Netistä (huom. nettitikku) pääsee helposti katsomaan uutiset ja myös sähköverkon tilanteen. Tietysti, jos myrsky on vaurioittanut mobiiliverkkoa ja tukiasemia, ei välttämättä nettiin pääse. Serverit voivat myös ruuhkautua, jos kaikki haluavat Fortumin vikailmoitussivulle samaan aikaan.  Myös paristoja on hyvä varata sähkökatkojen varalle. Kaikkia tavallisimpia kokoja. Itselläni on aina kaapissa AAA, AA, C, D ja 9V paristoja. Usein minulla on niin huono tuuri, että kaikista laitteista paristokäyttöisistä laitteista loppuu virta juuri sähkökatkon aikaan.

7. Paristotoiminen radio on hyvä olla olemassa. Pitkän sähkökatkon aikaan on hyvä kuunnella radiosta ainakin uutiset, ja toimii se pienenä viihdykkeenäkin.

8. Autoon polttoainetta ja puhelimen autolaturi. Jos sähkökatko jatkuu pitkään, voi käydä niin, että puhelimesta loppuu akku. Ainakin jos käytössäsi on älypuhelin. Tälläisen tilanteen varalta kannattaa varata autoon puhelimen laturi. Useimmissa autoissa ei tupakansytyttimeen tule virtaa, jos autossa ei ole virrat päällä. Auton akussa on myös rajallinen määrä virtaa, joten sitäkin voi joutua latailemaan välillä, autoa käynnistämällä. Ja lopuksi, jos tilanne kotona äityy pahaksi, kannattaa olla polttoainetta autoon, jotta tarvittaessa pääsee evakkoon jonnekkin. Tosin sinne jonnekkin kannattaa etukäteen soittaa ja sopia saako evakkoon tulla ja onko evakkopaikassa ylipäätään sähköä, tai ketään kotona.

9. Pitkä pinna ja positiivinen asenne. Näitä tarvitaan pitkän sähkökatkon aikana paljon. Kyllä ne sähköt siitä palautuu. :)


Tässä on meidän perheen selviytymislista pitkien sähkökatkojen varalle. Tätä listaa ei kannata ottaa haudanvakavasti. Myös jos itselläsi on hyviä vinkkejä sähkökatkon varalle, voit niitä jakaa meidän kanssa kommentoimalla. :)

sunnuntai 17. marraskuuta 2013

Onpas ollut hoppua

Eipäs ole ehtinyt pahemmin taas koneella istua. Perinteisten syyskiireiden lisäksi lapset on sairastelleet ja tietokonekkin on reistaillut. Ei ole edes ehtinyt neulomaan. Ja se on jo melkein maailmanloppu.

Nyt on kuitenkin hetki aikaa, samalla kun avaan kotisivulle pienen käsityöpuodin, jossa myyn kaikki ne käsityöt, jotka ovat tavallaan meidän perheelle ylimääräisiä. Puoti löytyy osoitteesta http://www.keijula.net/puoti.html

Nyt kun käsityöpuoti on avattu ja sen aiheuttamat kiireet toivottavasti vähän helpottavat, on aika keskittyä läheisten joululahjojen neulomiseen. Miehelle ja pojille jo onkin puserot jo neulottuna, mutta vielä ei ole urakka edes puolessa. Mies toivoi vielä Jussi-sukkia. Ja olisi tuossa pari neuletyötä itsellekkin tulossa.

Navetan kuulumiset


Loppuvuodelle olisi suunnitteilla vielä yksi hautomakoneellinen tipujaki, jotta kesällä olisi taas kanoja, mitä vuokrata kesäkanoiksi. Nyt ei ole kun yksi tipu, joka vuokralle kesäksi liikenee eikä senkään sukupuolesta ole varmuutta.

Ankatkin ovat alkaneet munimaan. Ja ilmeisesti meidän kaikki valkoiset Peking ankat ovat akkoja, joten tipuja ei ole tiedossa siltä rintamalta. Mutta ankan munista tulee vaan niin hyvät kakut ja muutkin leivonnaiset. Meillä käytetäänkin tähän aikaan vuodesta paljon ankan munia, koska kanat ovat melkein jokainen munintatauolla. Tämä on kanoille luontaista, ja antaa näin kanoille aikaa palautua kesän muninnan aiheuttamasta rasituksesta. Muutama juuri munintansa aloittanut nuori vielä munii.



Jospa taas ehtisi useammin kirjoittelemaan, kun tietokone taas toimii jollain tavalla. :)