Kochin on kotoisin Kiinasta, ja rodusta kuuleekin joskus puhuttavan kiinan kochina. Rotua kutsutaan joskus myös jättikochiniksi, linnun suuren koon vuoksi.
Kochin jalostettiin nykyiseen muotoonsa 1800 -luvun puolessa välissä, valitsemalla kiinalaisesta, suuresta, kanastasuurimmat ja "pörröisimmät", jalostukseen. Näiden jälkeläisistä valittiin taas eniten sulkaa jaloissa ja paksuimman sulkapeitteen omaavat yksilöt taas jalostukseen.
Edellä juoksee friseerattu Nöftä ja takana tavallisella sulkapeitteellä PaksuBertta |
Kochin oli tuohon aikaan suurin kanarotu, kukko mielellään 5kg ja kana 4kg, jonka tuuhea höyhenpeite sai sen näyttämään vielä suuremmalta.
Kochin on rauhallinen rotu, jota moni pitää sen kauniin ulkonäön vuoksi. Kukot ovat yleensä rauhallisia, joten ne poikkeavat monesti yleisestä luulosta, jota kuulee usein, jonka mukaan kaikki kukot ovat vihaisia (meillä ei ole yhtään vihaista kukkoa).
Kochin ei ole mikään huippu munien tuotannossa, joten sitä ei kannata ottaa, jos muninta on se tärkein ominaisuus kanalla. Mutta kanalla on hyvä haudontavietti ja se hoitaa tipunsa huolellisesti. Oikeastaan ainoa tilanne, kun kochin saattaa olla agressiivisempi, on silloin kun se hautoo tai jos se kokee tipujensa olevan uhattuna.
Kochilla ei pidä valokuvattavana olemisesta |
Kochilla on meillä kuoriutunut, komea poika. Kochilla sai nimensä Godzillan mukaan (äännetään hyvin saman kaltaisesti). Kochillan kanaparvessa on friseerattuja kochineja, koska niiden jalostus on se tarkoitus. Friseeratuista kochineista kerron tarkemmin tuonnempana, kun on Höhhäleen vuoro olla kalenterin luukussa. Kochillan parvessa on nyt kaksi kanaa Nöftä ja Tuhka.
Kochilla on ehkä vähän arka, mutta rohkaistuu aina kesällä, kun pääsee aina päivisin ulos muiden eläinten ja lasten kanssa.
Ulkona linnut nauttivat olostaan |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti